perjantai 27. joulukuuta 2013

Ajatuksia ensi vuodesta

Ajattelin että voisinpas kirjoittaa pitkästä aikaa, vähän ajatuksia liittyen ensi vuoteen ja Turkin matkailuun. Olen ymmärtänyt niin, että mieheni pääsee armeijasta joskus syys-lokakuun vaihteessa, jos hän pitää loman välissä. Ja jos hän ei pitäisi lomaa, tällöin hän pääsisi kuukauden aikaisemmin. Näin olen ymmärtänyt. Itse olen aina ajatellut, että tottakai hän pitää loman, ja tällöin menisin Turkkiin. Ajankohta mielellään heti kesäkuussa, jotta näkisimme mahdollisimman pian toisemme. Nyt olen kuitenkin ruvennut miettimään tosissani sitä, jos lähtisin vaihtoon Turkkiin ensi syksyksi. Antalyassa on yhteistyö koulu, jonne olisi mahdollista mennä. Eihän se varmaa ole pääsisinkö vaikka haluaisin, mutta kuitenkin tuo ajatus houkuttelee. En tiedä tarkasti, milloin koulu alkaisi syksyllä, mutta ajattelisin että ehkä syyskuun alussa. Jos näin on, tilanne on se, että jos mieheni pitäisi kesällä loman, syksyllä joutuisin olemaan ensimmäisen kuukauden yksin ennen kuin hän pääsee armeijasta. Jos taas ei, luultavasti hänen armeijansa on ohi samoihin aikoihin kuin kouluni alkaisi. Tämä kuitenkin tarkoittaisi sitä, että vielä kahdeksan kuukautta pitäisi olla erossa!? Itse olen vähän kallistunut sen puoleen, että haluan nähdä mieheni heti kun mahdollista, eli jos hän saa päättää itse lomastaan, hän pitää sen kesäkuussa ja silloin menen Turkkiin kahdeksi viikoksi. Jos vaihtoon lähtisin, kyllä kuudauden pärjäisin yksinkin. Tuo vaihtoonlähteminen on kuitenkin vielä täysin epävarmaa. Mutta kun joululomani on ohi, ajattelin mennä puhumaan asiasta tarkemmin niitä asioita hoitavan opettajan kanssa. Saa nähdä, mitä kaikkea tuleva vuosi pitää sisällään. :)


Eli tosiaan, nyt on puoli vuotta takana koulussa, ja olen tykännyt. Vielä en osaa sanoa, onko juuri oikea ala minulle, mutta on ollut kuitenkin ihan mielenkiintoinen. Ehkä keväällä oleva viiden viikon harjoittelu antaa vielä parempaa kuvaa käytännössä. Nyt on vielä reilu kaksi viikkoa lomaa, joka kuitenkin osittain menee töissä. Ensimmäinen viikko koulussa ei tule kuitenkaan olemaan kovin raskas, koska menemme Helsinkiin kahdeksi yöksi. Syynä tähän ovat matkamessut, joita odotan mielenkiinnolla!

Hyvää tulevaa vuotta kaikille! :)



perjantai 13. syyskuuta 2013

Syksyn kuulumiset

Nyt olen jo palannut Turkista melkein kolme viikkoa sitten. Muutin Kajaaniin ja aloin opiskelemaan restonomiksi. Tähän mennessä on vaikuttanut ihan mielenkiintoiselta alalta. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt vain jo haaveilen kovasti seuraavasta Turkin reissusta, joka sijoittuu kuitenkin luultavasti vasta ensi kesään. Eli jälleen rankka aika tiedossa. Mutta pitää yrittää pysyä positiivisin ajatuksin. 

Mukavia opiskeluja kaikille muillekin opiskelijoille!

Reissukuvia part. 4

Tässä on ihan sekalaisia kuvia.

Otimme yksi päivä marketista uimapatjat ja menimme rannalle. On kyllä niin ihanaa makoilla patjan päällä ja keinua aaltojen mukana. Todella rentouttavaa ja samalla saattaa saada vähän rusketusta!

Tuolla kaukana minä uimapatjani kanssa. :D

Majakalla


Meidän asuntomme altaalla.


Mc'Donaldsissa


Satamassa




Mieheni veljen lapsi isänsä ja setänsä kanssa.


Dimcayissa






Reissukuvia part. 3

Yksi kaunis päivä lähdimme ajamaan skootterilla kohti Okurcalaria. Perillä söimme vähäsen ja sitten suuntasimme kohti Okurcalarin Aquaparkia. 

Siellä on mahdollista hypätä benji-hyppy. Se olisi ollut niin siistiä, mutta itsellä ei ollut tarpeeksi käteistä mukana sillä hetkellä, että olisi voinut edes harkita hyppäävänsä ainakaan tällä reissulla. Ehkä vielä joskus...




Täytyy kyllä sanoa, että nuo liukumäet ovat vaarallisia! Varsinkin tuo valkoinen, se on niin jyrkkä ja en oikein tiedä, miten tulin sen alas, mutta sen tiedän että löin siinä pääni ensimmäisen kerran. Toisen kerran löin pääni sellaisessa liukumäessa, jossa lasketaan patjalla. Mutta muuten oli ihan kiva paikka, pikku kommelluksista huolimatta :)




Kävimme kokeilemassa myös raftingia kerta kun ilmaiseksi pääsimme, vaikka oikeasti se olisi maksanut. Se oli oikeastaan aika tylsää. :D


Lopulta sitten lähdimme taas jatkamaan skootterilla, mutta emme suinkaan Alanyaan päin. Vaan jatkoimme juuri päinvastaiseen suuntaan tapaamaan sukulaisia. Voin vain todeta, että tuona päivänä tuli istuttua skootterin kyydissä oikein kunnolla. En tarkalleen osaa sanoa, kuinka kaukana Alanyasta olimme, mutta vähintään 70 km päässä. Illalla ajoimme takaisin, välillä pysähdyimme vain kerran syömään.

Reissukuvia part. 2

Viime kesänä olimme pääasiassa Mahmutlarissa. Tällä kertaa asuimme kuitenkin Alanyassa, mutta menimme käymään Mahmutlarissakin. Oli nimittäin ihan pakko päästä ainakin kerran tähän ihanaan jätskipaikkaan.


Siellä saimme tämännäköiset söpöt jäätelöannokset. Ja hyvää oli!!


Samalla pitää tietysti käydä sukulaisvierailulla, joten kävimme myös mieheni siskon luona. Voi että mieheni siskon poika oli kasvanut ja käveleekin jo niin hyvin! Tuntuu niin oudolta kun aikaa on jo vierähtänyt siitä kun viimeksi näin häntä. Ja viime kesänä hän oli vain sellainen pikkuvauva. Mieheni siskon tyttö näytti puolestaan ihan samalta kuin aikaisemminkin. :D


Tällä reissulla kävimme tutustumassa vähän myös Azura parkiin. Se oli vähän hienompi paikka eikä sinne ihan niin vain voi mennä. Ja ajattelin, että emme mekään sinne voi päästä, mutta miehelläni oli jo ajatus, kuinka voimme mennä katselemaan sisäpuolelle: "Serkkuni Ali on siellä marketissa töissä ja menemme tapaamaan häntä." ...niin kuka on? No joo mutta pääsimme sinne sisään kuitenkin, kiertelimme ja näpsimme vähän kuvia. Ihan nättiähän siellä oli.






Reissukuvia part. 1

Tässä tulee nyt kuvia reissusta, tosin aika paljon myöhässä.

Tutustuimme yhteen intialaiseen perheeseen, joka asuu Ruotsissa. Yksi päivä lähdimme heidän kanssaan skoottereilla ajelemaan. Mahduimme hyvin kahteen skootteriin, kummassakin skootterissa oli kolme ihmistä.


Ensin menimme Dimcayihin. Rakastan niin sitä paikkaa. <3

Siellä pulahtelimme jääkylmään veteen, rentouduimme ja söimme hyvin.


Tässä meidän koko porukkamme.


Ja tässä meidän ruokamme, ja sitähän riitti!


Sieltä lähdimme jatkamaan matkaamme. Mutta toisesta skootterista loppui bensa kesken. Me sitten lähdimme hakemaan bensaa toisella skootterilla marketista, joka oli siellä vuorilla. Oli kyllä hieman kallista bensaa ja kuulemma oli vettäkin sekoitettu sekaan. Kun tulimme takaisin niin tapasimme tämän kaverin. Joku oli sen heittänyt auton ikkunasta ohi mennessään.



Nyt sitten oli molemmissa skoottereissa bensaa ja pääsimme jatkamaan matkaa!

Seuraavaksi suuntasimme tippukiviluolaan. Itse kävin siellä toista kertaa. 


Tämän jälkeen kävimme vielä ihastelemassa Alanyan kaupungin valoja vuorilla. 



sunnuntai 11. elokuuta 2013

Menoa ja meininkiä

Tänään on sunnuntai, eli olen enää pari viikkoa täällä. Aika menee hirveän nopeasti. Veljeni lähti perjantaina, eli nyt ollaan kahden. Paitsi viikon päästä on kyllä tulossa muitakin tuttuja tänne! Silloin kun veljeni oli vielä täällä, olimme rannalla, kävimme Kale-kukkulalla, hamamissa, vuorilla ja paraseilaamassa. Paraseilaamassa olin toisen kerran, kaksi vuotta sitten olin ensimmäisen kerran. 

Tällä rannalla kävimme yksi päivä uimassa, itse en ollut ennen käynyt tällä rannalla. Ajoimme skootterilla vähän ehkä Konaklin puolelle, jossa tämä ranta sijaitsi.


Aluksi lähdimme vähän seikkailemaan ja kävelemään kallion vierusta pitkin. Merellä oli monia veneretkiä. Lopulta päädyimme tänne: se ranta sijaitsi siis tuolla kallion takana.


Tästä sitten jatkoimme vain eteenpäin, ja tästä se tuska alkoi.... nimittäin lähdimme kiipeämään paljain jaloin noita kuvassa näkyviä portaita ylös ja ne oli ihan tulikuumat, eikä varjoja. Voitte vain kuvitella, kuinka juoksin ne ylös etsien varjokohtaa.


Ja vielä pitkästi piti mennä rappustenkin jälkeen, ensin menimme skootterillemme, jolla ajoimme vähän vielä lähemmäs sitä rantaa, mihin olimme jättäneet pyyhkeemme, ettei tarvinut kävellä niin paljon paljain varpain. Mutta kaikista kamalinta oli juosta sen tulikuuman hiekan poikki mereen. Teki mieli luovuttaa, mutta ei kuitenkaan olisi voinut pysähtyä, koska sittenhän hiekka olisi polttanut vielä enemmän. Ensi kerralla voisin ehkä ottaa kengät mukaan, jos lähdemme jonnekin seikkailemaan. :)

-----------------

Tässä olemme Kale-kukkulalla. Hyi että tuossa pelotti, luulin etten pelkää korkeita paikkoja, mutta tuossa päällä kun seisoi ilman mitään turvajuttuja ja vieressä pitkä pudotus, niin oli siinä lievää paniikkia ilmassa omalla kohdalla. Mutta ihan lähelle sitä reunaa en uskaltanut mennä.


Sitten sain pelätä vielä mieheniki puolesta, kun hänen pitää aina mennä joka paikkaan.



-------------------


Kävimme mieheni sedän luona Bayramin takia, ja siellä vasta hulinaa riitti! Paljon mieheni serkkuja, joilla kaikilla oli monta lasta mukana. Kuvassa näkyy vain osa. :) 


-----------------

Veljeni viimeisenä päivänä menimme paraseilaamaan. Se on ihan kivaa, vaikka ei kuitenkaan mikään suuri elämys. Mutta ihan hienot näköalat taivaalta katsottuna.





Kun olimme saaneet saatettua veljeni bussille, niin kävimme katsomassa Fast and Furious 6, se vaan on hyvä.

-------------------------

Eilen kävimme ajamassa kartingia, molempien kohdalla ensimmäistä kertaa. Se oli kyllä tosi kivaa!!


Siitä sitten jatkoimme Dimcayihin. Siellä oli ihan hirveästi porukkaa, niin emme menneet Pinarbasiin, jossa normaalisti olemme, vaan menimme sen vieressä olevaan paikkaan, jossa voi kalastaa. Kalasteltiin itsellemme ruoka illaksi, ja välillä kävimme pulahtamassa jääkylmään veteen.

Muitakin kalastajia oli.


Samalla ruokimme ankkoja.


Tämä liukumäki oli kiva. Siinä meni ihan hirveän kovaa ja lasku jääkylmään veteen, ihanaa!


Tässä nyt tuli kuulumisiani täältä enemmän kuin paljon.

Kohta pitäisi alkaa ruuantekoon.

Mukavaa tätä päivää kaikille! :)

tiistai 6. elokuuta 2013

Perillä Turkissa

Täällä Turkissa ollaan nyt sitten ja lämmintä riittää! Alunperin mieheni piti tulla hakemaan minut kentältä, mutta kuskin takia se vähän viivästyi, niin sovimme että tulen bussilla tai transferilla. Turkissa ihmiset ovat onneksi tosi avuliaita niin pääsin yhteen transferiin vaikka en ollutkaan tehnyt varausta siihen etukäteen. Siinä sen matkan aikana tuli jo niin esiin taas Turkin liikennekulttuuri. Ajetaan kovaa, kun vähän kauempaa nähdään jo että valot vaihtuvat keltaiseksi niin ei aikomustakaan että alettaisiin hiljentämään, päinvastoin, kaasua vain lisää! Ja muutenkin välillä ajetaan päin punaisia jos ei ketään muita ole tulossa. 

Aluksi jouduimme etsimään asunnon. Se oli vähän hankalaa kun ei meinannut löytyä ja ne meinasi olla liian kalliita. Mutta sitten onneksi löytyi ihan kiva asunto loppuviimein. Ja se on kyllä niin ärsyttävää kun menemme kysymään jostain asiasta jossain, niin ei riitä pelkän asian kysyminen ja se siitä, vaan siinä puhutaan sitten kaikki maailman muutkin asiat läpi, ja kukahan joutuu vieressä vain odottelemaan ymmärtämättömänä. No kyllä ehkä puheenaiheen ymmärrän jos vain jaksan kuunnella. Mutta sitten se vielä, jos itsellä olisi jokin pikkuasia sanottavana, niin missään välissä ei oikein pysty ilmaisemaan itseään, kun he puhuvat tauotta tai osittain päällekkäinkin. En vain ymmärrä sitä, mistä he voivat puhua niin paljon yhteen menoon. 

Mutta, nyt on vajaa viikko täällä siis oltu ja on tässä vähän kaikenlaista keritty tekemään. Veljeni tuli päivää myöhemmin tänne. Melkein joka päivä olemme käyneet rannalla. Ensimmäisenä päivänä paloinkin jo, hups. Yksi ilta olimme kavereiden kanssa baareissa ja diskoissa. Ei olisi kyllä jaksanut olla niin kauan, kun minua ei ainakaan kiinnosta niissä käydä, mutta meidän skootterimme oli heidän asunollaan ja avaimet sisällä niin oli pakko. Mutta kävimme välissä pelaamassa biljardiakin. Seuraavana päivänä siitä olimme saman porukan kanssa Dimcayissa. Ihana vähän viilentyä siellä jääkylmässä vedessä, hyppiä ja laskea liukumäkeä vuorilta tulevaan kylmään veteen! :D Alanyumissakin, eli ostoskeskuksessakin ollaan käyty jo pari kertaa. Siellä mennään aina semmoiseen 3min hierontapenkkiin istumaan, maksaa vain yhden liiran. :D Ja sitten ihan must, ilmakiekkoa! Eilen kävimme ajamassa myös törmäilyautoilla, se vasta oli kivaa!!

Tässä kuvia :)






Dimcayi





Meiän aamiainen






Alanyumista



Ihanaa loppuviikkoa kaikille! :)