sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Viimeiset päivät Norjassa

Toisen päivän Norjassa vietimme Skarnesissa, eli emme lähteneet minnekään kauas. Kodin ulkopuolella kävimme Jeanetten ja lasten kanssa ainoastaan parissa kaupassa, eräässä rauhallisessa paikassa joen vieressä ja vähän ajelimme autolla Jeanetten esitellessä paikkoja minulle. Miehet hengasivat keskenään sen aikaa. Myöhemmin kun olimme kaikki taas kotona, mieheni serkku aloitti grillaamisen ja hengailimme pihalla. Pihalla oli keinu, trampoliini ja kottikärryt, puuhailtavaa siis riitti heidän hurjapäisen tyttärensä kanssa. Vähän myöhemmin vauhti meni hurjemmaksi ja otettiin vesipyssy käyttöön. :D Aika hyvin pystyin juttelemaan tytön kanssa, sillä Turkissa olon aikana turkin kieli oli tullut yhtä vahvaksi norjan kielen rinnalle. Isän kanssa tyttö puhui siis turkkia ja äidin kanssa norjaa. Me puhuimme hänen kanssaan turkkia. Hupaisa ilta oli ja ruoka oli tosi hyvää myös. Ihana ilma ja hyvä seura. Juuri tuollaista kaipaan lomalta, ei liikoja suunnitelmia, rentoa yhdessäoloa ja ilmat oli niin plussaa!







Viimeisenä kokonaisena päivänä suuntasimme Osloon tapaamaan mieheni veljenpoikaa ja hänen äitiään. Vaikka Norja maisemallisesti muistuttaakin paljon Suomea, ovat tiet paljon mäkisempiä ja mutkikkaampia, Suomi on pääsosin niin tasainen. Oslonkaan osalta emme olleet suunnitelleet etukäteen paikkoja, joissa meidän tulisi käydä, vaan kuljeskelimme siellä täällä samalla höpötellen ja välillä istahdimme levähtämään. Tuli nähtyä ainakin kuninkaallinen linna, satamaa, rantaa ja jonkin verran kaupunkia. Syömässä kävimme turkkilaisessa paikassa, jossa sai oikein oikeaa turkkilaistyylistä kebabia. Ihan lopuksi kävimme vielä upealla näköalapaikalla.

Autosta otettu kuva, yritin kuvata mäkisyyttä.























Siitä seuraavana päivänä suuntasimmekin aamupalan jälkeen kohti Gardemoenia ja oli aika palata Suomeen. Tuonne kyllä palaamme vielä joku päivä. :)

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Ensimmäinen päivä Norjassa

Kaksi viikkoa lomailua on nyt takanapäin ja paluu koulunpenkille on tapahtunut. Opiskeluista ei voi sanoa muuta kuin että on tulossa stressaava syksy ja kevätkin, koska opinnäytetyö. Syksyllä mulla on kahdeksan opintopisteen verran ekstraa suoritettavana viime syksyn vaihdon takia. Miehellä on yksi kokonainen päivä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksessa takana, ja kovasti hän sen jälkeenkin yritti puhua suomea, niin eiköhän se siitä suomen kieli pikkuhiljaa ala taittumaan.

Meidän matkamme aluksi yövyimme yhden yön Vantaalla tuttavaperheemme luona. Isot matkalaukut jätimme Helsinkiin serkkuni luo, jossa ne olivat valmiina odottamassa meitä Turkin matkaa varten. Norjaan matkasimme pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa. Seuraavana aamuna lensimme Osloon, josta mieheni serkku tuli meidät noutamaan. Näin kyseisen serkun ensimmäistä kertaa, niin kuin myös hänen vaimonsa ja kaksi lasta. Hänellä on norjalainen vaimo, reilu kaksi kuukautta vanha poika ja kohta viisi vuotias tyttö. He olivat oikein mukavia, joten Norjan visiittimme oli oikein mukava, ainoastaan aivan liian lyhyt. He asuvat omakotitalossa Skarnesissa, noin 45 minuutin ajomatkan päässä Oslosta. Meille oli oikein oma huone, jossa oli parisänky, joten olo tuntui heti kotoisalta. Ilmat suosi, sillä joka päivä oli aurinkoista ja ihanan lämmin.



Ensimmäisenä päivänä matkustimme pian aamupalan jälkeen Hamariin, jossa pääsimme osallistumaan erään norjalaisen miehen 30-vuotissyntymäpäiville. Syntymäpäivät järjestettiin Mammuttitalossa, näin Suomeksi käännettynä. Rakennus sijaitsee paikalla, josta on upea näköala. Juhlan alkupuolella eräs mies kertoi meille rosvopaistin tekemisestä, sillä hän oli kyseisiin juhliin sellaisen valmistanut. (Puheesta en siis ymmärtänyt, sillä norjaa hän tietysti puhui, mutta jonkun verran tietenkin pystyin päättelemään vierestä seuraamalla). Wikipedian mukaan rosvopaisti on suomalainen perinneruoka, mutta näköjään sitä tehdään myös Norjassa. Mies meidän kaikkien vierestä katsellessa lapioi multaa kuopan päältä pois ja otti kivet pois koko ajan samaan aikaan kertoen jotain. Sieltä alta paljatuikin meidän folioihin käärityt ruokamme, joita myöhemmin pääsimme syömään.












Sisätiloissa "opetus" jatkui ja mies kertoili paljon kaikenlaista kyseisestä paikasta ja alueesta sekä niiden historiasta. Välillä hänellä oli kädessään kiviä, joista hän kertoi ja laittoi sitten kiertämään. Sisätiloissa oli myös kaksi mammuttia rakennuksen nimen mukaisesti, yksi iso ja yksi pieni. Lisäksi hän kertoi mammuteista.




Kaiken tarinailun jälkeen pääsimme syömään rosvopaistia ja hyväähän se oli. Jälkiruoaksi oli vadelmia joiden päällä oli jotain kastiketta. Eikä siinä vielä kaikki, vähän myöhemmin tarjolle iskettiin vielä herkullisia kakkuja. Tuon kaiken jälkeen ei ainakaan tarvinut valittaa, että olisi nälkä jäänyt. Muina ohjelmanumeroita oli mm. diaesitys valokuvista ja musiikkiesityksiä. Vapaata seurustelua oli myös väleissä. Oli erittäin mielenkiintoista päästä kokemaan nuo synttärit, tuo paikka, se tunnelma joka tuolla oli ja olla yksi iloinen juhlija norjalaisten joukossa (+olihan mukana tietysti pari turkkilaista). Kiitollisena tästä kokemuksesta.