torstai 31. joulukuuta 2015

Lyhyt katsaus vuoteen 2015

Tammikuun 7. päivä palasin takaisin Suomeen oltuani vaihdossa Turkissa neljä kuukautta. Ensimmäistä kertaa lähtö ei tuntunut niin raskaalta, sillä tiesin mieheni tulevan jonkun ajan päästä perässä. Paluumatkalla poikkesin Tampereella ystäväni luona ja viikonloppu meni perheen luona. Sitten oli kuitenkin jatkettava Ouluun, jossa suoritin kahden kuukauden harjoitteluni. Tammikuun viimeinen päivä sain mieheni viimeinkin Suomeen. Ouluun hän saapui vasta aamuyöllä, eli helmikuun puolella.


Koko helmikuun olimme Oulussa. Paitsi mieheni noin viikkoa ennen ystävänpäivää hyppäsi ystäväni autoon ja matkusti hänen mukanaan perheeni luo. Tällöin hän tapasi ensimmäistä kertaa perheeni, ainoastaan yhden veljistäni hän oli tavannut Alanyassa aiemmin. Takaisin hän tuli viikkoa myöhemmin, kun vanhempani ja nuorin veljeni tulivat Ouluun yhdeksi yöksi. Tuolloin kävimme yhdessä Break Sokos Hotel Edenissä kylpemässä ja ensimmäistä kertaa maistamassa Pannukakkutalon herkullisia pannukakkuja. Helmikuussa teimme myös mieheni ja ystäväni kanssa lyhyen reissun Rovaniemelle siellä asuvan ystävämme luokse. Tuolla reissulla mieheni kokeili ensimmäistä kertaa hiihtoa ja ihan vähän myös luistelua.


Oulussa olimme enää maaliskuun alun. Matkasimme Kajaaniin käyden välissä perheeni luona. Niin koitti paluu takaisin koulunpenkille ja suomalaiseen opiskelutyyliin. Maaliskuu taisi mennä aika pitkälti opiskellen. Kuhmossa olin päivän reissun, mutta se liittyi meidän majoitusyrityksen toiminta -moduuliin ja kohteena oli ainoastaan Kalevalahotelli.


Huhtikuu oli myös opintopainotteinen. Mieheni on kuitenkin syntynyt huhtikuussa, joten vietimme hänen synttäreitään silloin. Huhtikuussa meillä oli opintomatka Helsingissä, joka sisälsi paljon hotellivierailuja ja vierailun esimerkiksi Hartwall Arenalla ja Silja Serenadella. Vapaa-aikaakin jäi kivasti.


Minulla oli koko toukokuun ajan vielä koulua, sillä viimeisellä viikolla suoritimme järjestyksenvalvojakortin. Toukokuussa teimme toisen visiitin Kuhmoon Kalevalahotelliin. Toukokuu oli ihanaa aikaa käydä käveleskelemässä, kun alkoi näyttää niin kesäiseltä. Ihan kuun lopulla menimme kotipaikkakunnalleni ja aloitin työt ja juhlimme parit ylioppilasjuhlat. Miehelleni myönnettiin oleskelulupa toukokuussa.


Kesäkuu menikin töitä tehden. Myös mieheni aloitti kuukauden mittaisen pätkän metallihommissa. Juhannusta vietimme perinteiseen tapaan kokolla käyden. Välillä tuli käytyä pyöräilemässä ja muuten ulkoiltua.


Heinäkuussa on festivaalit, joten töissä oli hyvin kiireistä silloin. Joku päivä kävimme mieheni ja veljeni kanssa Powerparkissa. Minä ja veljeni olemme hurjapäitä ja haluamme kaikkiin laitteisiin. Ainut rajoittava tekijä on joistakin laitteista tuleva huono olo, jonka takia esimerkiksi Pegasusiin ei tällä kertaa menty. Miestä en puolestaan kovin moniin hurjiin laitteisiin saanut. :D Heinäkuussa teimme myös pienen reissun Jyväskylään ystäviemme luokse, jonka jälkeen kävimme vielä Kajaanissa.


Elokuussa maalasin yhden huoneen seinät. Mies osallistui myös vähän, mutta pääasiassa minä hoidin homman. Perheeni kotona ei ole enää paljoa seinäpinta-alaa jäljellä, jota minä en olisi maalannut. :D
Elokuussa tein viimeiset työtunnit tämän kesän osalta. Sitten tuli helteet ja oli aika lähteä reissuun. Eli kävimme mieheni serkun luona Norjassa, Helsingissä hengailimme jonkin aikaa ja lopuksi vielä viikon Turkissa. Ensimmäistä kertaa matkustimme yhdessä lentokoneella ja oli niin ihanaa lähteä Turkistakin yhdessä, kun on tottunut siihen, että matkustaa yksin. Elokuun viimeinen päivä alkoikin taas koulu. Mies aloitti maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen. 


Syyskuu jälleen oli hyvin koulupainotteinen. Niin se tahtoo olla, aina kun koulua on, niin silloin on paljon tekemistä sen suhteen. Opinnäytetyöprosessi alkoi ja tuli valita aihe. Kuun viimeinen päivä lähdimme opintomatkalle Hossaan ja Suomussalmelle. Matka liittyi hyvinvointimatkailumoduuliin. Oli erittäin mukava kokemus. 


Lokakuun alussa oli Joutenlammen Kekrijotos, jota minun ryhmäni oli järjestämässä yhdessä Tekniikan Urheilijoiden kanssa. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja saimme hyvää palautetta. Mies oli myös juoksemassa siellä. Itse hoidin videokuvauspuolen ja videon editoimisen. Lokakuussa oli syysloma, jolloin olin viikon perheeni luona. Koulujuttuja ja kavereiden näkemistä, sekä perheen kanssa yhdessäoloa. Opinnäytetyön aiheanalyysi valmistui lokakuussa. 


Marraskuussa meillä oli päivänmittainen opintomatka Kolille, joka oli myös erittäin kiva reissu. Kolmena päivänä olin töissä Korpikansa seikkailee -testauskiertueella. Se siis liittyi osana meidän hyvinvointimatkailumoduulia. Marraskuussa juhlin omia synttäreitäni. Ihana päivä olikin, kun mieheni ja ystäväni olivat järjestäneet yllätyksen. 


Joulukuu meni jouluisissa tunnelmissa. Joululauluja, kynttilöitä, jouluvaloja, lahjojen ostoa. Sain viime vuodelta jääneet rästikurssit suoritettua, mikä helpotus. Muutenkin helpottaa, kun selvityi kaikista syksyn kursseista. Ainoastaan oparisuunnitelmaa pitäisi tehdä loman aikana. Se on kuitenkin vähän jäänyt, mutta onhan tässä vielä aikaa. Joulun viettoon matkasimme perheeni luokse. Mieheni veli saapui myös joukkoon. Joulu meni perinteiseen tapaan. Tapaninpäivänän ajelimme takaisin Kajaaniin ja nyt olemme olleet jo pari päivää Vuokatissa ja täällä olemme vuodenvaihteen yli. 


Siinä lyhykäisyydessään tämä vuosi, ainakin asiat jotka muistuivat mieleen. Saa nähdä, mitä tuleva vuosi pitää sisällään. Mitään uudenvuodenlupauksia minulla ei ole ollut tapana tehdä, enkä aio tehdä nytkään. Toivotankin onnellista, tulevaa vuotta teille kaikille! :) 

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Joulu

Meidän joulumme sujui perinteisesti suomalaiseen tapaan ja oman perheeni perinteitä noudattaen. Muutama päivä ennen aattoa lähdimme mieheni ja isäni kanssa etsimään kuusta metsästä. Vaikka isälläni ei ollutkaan etukäteen katsottuna hyvää kuusta, löytyi sopiva melko pian. Se sahattiin poikki ja kuusi mukana palasimme takaisin kotiin. Siitä seuraavan yön aamuyöllä olimme hakemassa mieheni veljeä junalta. Nukkumapaikkojen suhteen täytyi vähän sumplia lisää, mutta niin vain kaikille löytyi paikka, jossa majoittua.

Aattoa edeltävänä päivänä toimme kuusen sisään ja laitoin mieheni ja hänen veljensä koristelemaan sen. Kaunis kuusi tuli. Yöllä oli tullut vähän lunta. Illemmalla kun näytti olevan vähän tylsää, kehotin heitä menemään pihalle tekemään lumiukko. Itse leivoin mokkapaloja samanaikaisesti. Yhden lumiukon sijaan valmistuikin kaksi lumiukkoa. Vein porkkat heille, jotta he saivat nenät ukoille ja kävin laittamassa pipot ja huivin. Toinen lumiukko kättä laitettaessa meni niin kallelleen, että se kaatui myöhemmin. Eikä toinen lumiukko selvinnyt yön yli, vaan oli sulanut melkein kokonaan. Kuvat jäivät muistoksi.

Aattona oli vielä lunta ja todella kaunis päivä. Aurinkoakin näkyi vähän. Jouluaatto alkoi jouluruualla. Syötävää löytyi kaikille, vaikka mieheni ja hänen veljensä eivät kinkkua syökään. Päivällä kävimme aattohartaudessa, jonka jälkeen tuli herkuteltua. Illemmalla jaoimme lahjat, tai itse asiassa mieheni otti tämän roolin. Myöhemmin illalla suuntasin vielä serkkujeni kanssa jouluyön messuun. Se oli niin ihanan tunnelmallinen, samoin kuin aattohartauskin. Se tunne kun täysi kirkko laulaa laulua "Maa on niin kaunis" tai kun keskiyön jälkeen istumme kirkossa laulamassa laulua "Jouluyö, juhlayö" <3

Joulun vietto sujui kivasti. Mieheni ja hänen veljensä olivat muuten kaikessa mukana, paitsi kirkkoon he eivät tulleet. Sen suuremmin en heidän ajatuksiaan joulunvietosta kysynyt, mutta mieheni veli totesi, että vähän niin kuin heidän Bayram. Joulupäivä ja Tapaninpäivä meni sukulaisia nähden. Tapaninpäivänä suuntasimmekin jo takaisin Kajaaniin, sillä mieheni ja hänen veljensä alkoivat jo pitkästyä pikkupaikkakunnalla. Itse ajelen vielä takaisin kotikotiin vuodenvaihteen jälkeen. Vuodenvaihteen olemme Vuokatissa kaverin mökillä.







perjantai 18. joulukuuta 2015

Joulunaikaa

Joulunaika on ihanaa. Siinä on jotain taianomaista. Joulu tulee, on sen tuloon valmistautunut jollain tapaa tai ei. Jotkut ehkä hyppivät kaupoissa ostaen lahjoja ja siivoavat kotia hikihatussa ja huokaisevat vasta jouluaattona. Jotkut taas eivät suuresti valmistaudu joulun tuloon mitenkään, vaan antavat sen vain tulla. Itse sijoitun jonnekin tuolle välille. Tärkeintä joulussa kuitenkin on sen perimmäinen syy, miksi me sitä oikein vietämmekään. Kaiken muun keskellä olisi hyvä hiljentyä myös sanan äärelle.

Itse monen muun joukossa alan fiilistelemään joulutunnelmissa jo ennen joulua. Tähän fiilistelyyn kuuluvat erityisesti kynttilät ja joulumusiikki. Lumi osaltaan luo sitä oikeanlaista tunnelmaa. Läheisilleni käyn ostamassa lahjan jos toisenkin. Kauneimpia joululauluja on myös päästävä laulamaan kirkkoon, mikäli se vain sopii aikatauluun. Tänä vuonna tosin paikka oli eri, jossa niitä olimme laulelemassa. Kuusi tuodaan sisälle ja koristellaan vähän ennen aattoa. Se on niin ihana tunne, kun välillä tulee niin hyvä fiilis ja tuntuu että vain pursuaa rakkautta.

Meidän jouluaattomme alkaa jouluruualla, kun isäni on tullut navetasta. Ruuan jälkeen lämmitteillä on joulusauna, siellä käy ken haluaa. Jouluaaton hartaus on kuulunut aina meidän perheemme jouluaattoon. Kirkon jälkeen tarjolla on pientä makeaa ja päivä menee miten milloinkin. Iltanavetan jälkeen juomme joulukahvit ja jaamme lahjat. Omaksi perinteekseni jo muutaman vuoden ajan on tullut käynti jouluyön messussa. Se on niin ihanan tunnelmallinen. 

Tänä vuonna mieheni on ensi kertaa joulunaikaan Suomessa ja täten osallistuu ensimmäistä kertaa minun perheeni joulunviettoon. Saamme kuitenkin toisenkin turkkilaisen mukaan joulunviettoomme. Mieheni veli on nimittäin tulossa Suomeen ennen joulua, joten myös hän pääsee kokemaan suomalaisen joulun. Ihanaa viettää joulua rakkaiden ympäröimänä. 

Toivotan teille kaikille siunattua ja rakkaudentäyteistä joulunaikaa!