torstai 24. maaliskuuta 2016

Opiskeluaikaa

Jouduin laittamaan puhelimen kuvat koneelle, sillä tilaa oli enää niin vähän, etten saanut edes sovelluksia päivitettyä. Kuvat alkoivat niistä ajoista, kun olin juuri muuttanut Kajaaniin opiskelemaan, olinhan puhelimenkin vasta saanut juuri ennen sitä mieheltäni. Nyt kun opinnot alkavat olemaan loppupuolella, on ihan kiva muistella tätä aikaa.

Kun muutin Kajaaniin, muutin ensimmäistä kertaa omilleni. Oli vuoden 2013 syksy. Aikaisemmin en ollut asunut yksin. Se oli jollain tapaa jännittävää, mutta samalla myös kiehtovaa. Saisin olla omassa rauhassa ilman kenenkään häiritsemistä ja tehdä, mitä lystää. Mutta myös kaikki asiat tulisi hoitaa itse. Juurikaan ketään en Kajaanista etukäteen tuntenut. Opiskelun alku oli todella jännittävää aikaa. En tuntenut ketään ennestään ja ammattikorkeakouluopiskelukin oli minulle uutta. Muistan kun ensimmäisenä päivänä aloitus oli koulun kotateltassa. Osa ihmisistä jutteli keskenään, olivat tuttuja ennestään. Itse olin vain hiljaa ja odottelin jonkun aloittavan puhumaan. Ennen varsinaista koulun alkua meille oli kuitenkin varattuna kaksi päivää, jolloin oli tutustumisleikkejä, infoa ja paikkojen esittelyä. Myös viikonloppuna oli ohjelmaa, johon pystyi halutessaan osallistumaan, esimerkiksi kaupunkikierros, jonka jälkeen pääsimme ilmaiseksi elokuvateatteriin. Aluksi oli tarkoituksena katsoa Millerit, mutta kun sitä ei jostain syystä saatukaan pyörimään, meille näytettiin Red 2. Sekin oli hyvä. Alla olevat kuvat ovat ensimmäisestä omasta asunnostani. 




Pian kuitenkin aloin tutustumaan uusiin ihmisiin ja pääsin myös opiskelun makuun. Huomasin opiskelun olevan hyvin erilaista kuin lukiossa. Lukiossa olin tottunut, että joka päivä koulua on 8.40-14.40 ja koulunkäynti on luennoilla istumista ja tehtävien tekoa. Koeviikolla oli sitten kaikki kokeet ja ne tietysti tehtiin yksin. Ammattikorkeassa taas koulupäivien pituudet vaihtelevat ja välillä saattaa olla paljonkin itsenäisesti tehtävänä. Tenttejä on, miten saattuu olemaan, eikä kaikista kursseista sellaista edes ole. Aina tentit eivät kuitenkaan ole yksintenttejä, vaan on ollut pari- ja ryhmätenttejäkin. Ihan ensimmäiseen tenttiin saimme ottaa A4 kokoisen paperin lunttilapuksi. Voi kuulostaa oudolta, mutta on siinä järkeäkin. Sitä tehdessä nimittäin tuli paneuduttua asioihin ja vähän mietittyä, mitä siihen kirjaa ylös. Ehkä asiat jäivät jopa paremmin päähän tuolla tapaa! Myös paritentit ovat hyviä. Ne ovat samalla oppimistilanne ja jos toinen ei jotain asiaa muista, ehkä toinen muistaa ja samalla itse oppii kyseisen asian. Ryhmätentit ovat olleet yleensä vähän erilaisia. Yleensä on tullut tehdä miellekarttoja tms, jotka on sitten esitetty muille ryhmille. Ammattikorkeassa ei myöskään ole aina tarvinut vain istua luennoilla. On ollut erilaisia projekteja ja matkoja sekä yritysvierailuja, on harjoitteluita ja lisäksi harrastettu liikuntaakin (tätä kuitenkin lähinnä liikuntaan liittyvillä kursseilla ja moduuleissa). Vaihdossakin olen käynyt. Ihanan vaihtelevaa. Näissä kuitenkin on varmasti suuriakin vaihteluja riippuen alasta ja ammattikorkeakoulusta. Seuraavat kuvat ovat Kokkolasta, kun suoritin siellä työelämäjakson keväällä 2014. 



Lohtaja



Tekemistä vielä kuitenkin riittää. On vielä keskeneräisiä kursseja ja opinnäytetyön teoria- ja raporttiosuudet kirjoittamatta (taino vähän aloitin raporttiosuutta kirjoittamaan eilen!). Kesällä suoritan viimeisen harjoittelun. Tämän kevään jälkeen onkin aika sanoa hyvästit Kajaanille. Kajaanistakaan minulla ei juuri ollut sen suurempia mielikuvia aiemmin. Ainoastaan olin käynyt prikaatilla kerran. Mutta valittamista ei ole ollut, hyvin olen täällä viihtynyt. Olen tutustunut ihaniin ihmisiin niin koulun kuin Kansanlähetyksenkin kautta, saanut uuden harrastuksen ja miehenikin sain Suomeen tässä opiskeluaikana, reilu vuosi sitten. Niin ja onhan täällä meidän vakiokahvila Cafe Mokka, josta saa Poğaçoja. Haikeaa täältä on lähteä. Mutta mielenkiinnolla odotan, minne tulevaisuudessa tiemme vie. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristä päivääni jättämällä kommentti! :)