perjantai 17. kesäkuuta 2016

Hyttysten hyökkäys

Otsikko ei ehkä kuvaa ihan koko tekstin sisältöä, mutta ainakin nuo hyttyset jäi vahvasti mieleen tuosta pyöräilyretkestä. Meillä tulee välillä miehen kanssa käytyä pyöräilemässä. Niin teimme myös viikko sitten perjantaina. Olin jo ollut tuon päivän aikana kahdeksan tuntia töissä, joten sanoin, etten halua kovin kauan aikaa olla ulkona. Mutta kuinka ollakaan, venyikin hieman myöhään ennen kuin pääsimme takaisin kotiin. Mutta ei se mitään, onneksi oli viikonloppu edessä eikä aikainen herätys.

Lähdimme tuttuun tapaan pyöräilemään kohti Meripuistoa. Välillä olemme hengailleet siellä. Tällä kertaa ajoimme kuitenkin vain sen läpi, emmekä pysähtyneet siellä. Siitä jatkoimme kohti Villa Elbaa eli nuorisokeskusta. Ravintola Elbassa näkyi olevan jotkin juhlat menossa. Villa Elban ja Ravintola Elban läheisyydessä oli pöytä, tuolit ja nuotiopaikka. Siellä istuskelimme kunnes jatkoimme matkaa takaisin päin samaa tietä. Hetken päästä löysimme vasemmalta puolen pienen hiekkarannan, josta lähti pitkä laituri. Tuon paikan jälkeen aioimme lähteä kotiin, mutta tulimme risteykseen, jossa oikealle osoitti kyltit kahdesta lintutornista, päätimme lähteä tutustumaan niihinkin kerta melko lähellä jo olimme. Vaikka Kokkola on melko tuttu ennestään, ei näissä paikoissa ole tullut käytyä aiemmin. 




Sinne pyöräiltäessä tuli vastaan valtava määrä hyttysiä. Piti pitää suu kiinni etteivät ne lentäisi suuhun. Onneksi pystyin huivilla vähän suojaamaan kasvoja ja lasit suojasivat silmiäni. Aika epämiellyttävää kyllä, kun suuri määrä hyttysiä lentää vastaan ja törmäilee naamaan. Onneksi vältyin niiden puremilta lähes täysin.

Ensimmäinen lintutorni, jolle päädyimme, oli Rummelön lintutorni. Saavuttaaksemme sen meidän piti poiketa tieltä ja kävellä vähän matkaa lankkuja pitkin. Mielestäni se on käymisen arvoinen paikka. On merinäköala, näimme kuusi joutsenta, ja kuului lintujen laulua. Erityisesti mieleen jäi taivaanvuohen ääni. Sen kummemmin emme kuitenkaan lintuja tarkkailleet. Mukava oli vain istua ja olla.




Toiselle lintutornille päästäksemme palasimme tielle, jota olimme tulleet, ja jatkoimme sitä eteenpäin. Se sijaitsi Harrinniemessä. Sekin oli ihan kivalla paikalla, mutta enemmän pidin Rummelön lintutornin sijainnista ja ympäristöstä. Harrbådan lintutornin melkein vieressä on myös käytöstä poistettu Harrbådan majakka, josta kerrotaan paljon tarinoita. Tosin Wikipedian mukaan se on Harrbådan linjaloisto, jota monesti virheellisesti kutsutaan majakaksi. Tästä linkistä pystyy lukemaan joitakin tarinoita siitä.

Kun olimme nähteen Harrbådan majakan ja lintutornin sekä niiden ympäristöä, oli viimein aika palata kotiin. Toivoin, että paluumatkalla olisimme selvineet hyttysten hyökkäykseltä, mutta turhaan. Tuntui, että niitä tuli entistä suurempi joukko vastaan, eikä ne loppuisi ollenkaan. Joka tapauksessa selvisimme hyttysistä ja pääsimme takaisin tielle, jolla niitä ei enää ollut, ja jonkin verran myöhemmin saavuimme kotiin. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristä päivääni jättämällä kommentti! :)