sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Viikko M/s Jennyllä

Tämä viikko on ollut harjoittelun kannalta hieman erilainen. Olen ollut tekemässä asiakaskyselyä M/s Jennyllä Tankarin risteilyillä. Olen siis käynyt tällä viikolla viisi kertaa Tankarissa. Asiakaskyselyosuuden olen hoitanut aina paluumatkalla, joten muun ajan olen vain voinut nauttia merimatkasta sekä Tankarin majakkasaaresta. Viikko on ollut ihanan vaihteleva, säät ovat suosineet ja olen nyt monta mukavaa kokemuksta rikkaampana.





On ollut mukavaa olla osana iloisten turistien joukkoa. Miten iloiseksi yksi pikkupoika tulikaan, kun kävi kurkkaamassa laivan sivulta ja näki Tankarin saaren olevan jo ihan lähellä. "Me tultiin Tankariin! Me tultiin Tankariin!" kuului niin onnellinen huuto tuon pojan suusta hänen juostessa samalla edestakaisin. Paljon muitakin söpöjä pikkuisia on ollut mukana - myös koiria. Mukava on ollut myös, kun jotkut ihmiset ovat alkaneet enemmänkin juttelemaan. Yksi risteily oli siitä erilaisempi, että silloin suurin osa laivan matkustajista oli italialaisia, puhallinorkesteri huoltojoukkoineen. Puheen sorina oli tuolloin selvästi normaalia voimakkaampi astuessani laivaan. Saimme myös kuunnella muutaman tähän italialaiseen puhallinorkesteriin kuuluvan nuoren soittoa laivalla. Tuona päivänä saaressa oli myös musiikkia. Kokkolalainen Vellamo ja jyväskyläläinen Teatterilesket viihdyttivät Tankarin Kahvilan terassilla. Seuraavana päivänä siitä oli hieman erilainen porukka koossa. Osa porukasta kuului nimittäin hääseurueeseen. Niin he saivat toisensa Tankarin kirkossa, ja juhlinta jatkui paluumatkalla laivassa. Porukan lähtiessä vielä yksi hääseurueeseen kuulunut totesi minulle reissun olleen hyvä ja lausuipa vielä iloisena runonkin. Olen saanut tutustua paremmin laivan henkilökuntaan, erityisesti kansimiesten kanssa on tullut juteltua. Mielenkiintoista on ollut kuulla heidän tulevista ammateistaan, ja jotakin olen oppinut kansimiehen työstäkin seuratessani sitä vierestä. Kansimiehen opastuskierroksella olen kuullut mielenkiintoisia tarinoita ja oppinut lisää saaren historiasta, mm. kivikummelin tarinan. Siitä, miten kivikummeli on syntynyt, ja muista mielenkiintoisista faktoista voi lukea täältä. Sain myös vastauksen kysymykseen - mitä yhteistä on Tankarin majakalla ja Eiffel-tornilla? No, voin vastauksen tässä paljastaakin - molemmat ovat saman firman suunnittelemia. Olen myös saanut nauttia näistä ihanista ilmoista ulkosalla. Voi mikä rauhallisuus onkaan kävellessä yksin saaren luontopolulla. Sitä pitkin kävellessäni kohden majakkaa soittivat heinäsirkatkin kovasti. Olisi joskus hienoa olla yötäkin saarella, jotta voisi nauttia tuosta ihanasta saaren tunnelmasta pidempäänkin. Tähän kuitenkin päättyi tämän viikon Tankar-käynnit. Vielä kuitenkin palaan sinne, varmaankin ihan pian.










lauantai 30. heinäkuuta 2016

Suppailu

Aiemmin en ollut mitenkään erityisen kiinnostunut suppailusta. Olin vain nähnyt kuvia, kun jotkut seisoo laudan päällä mela kädessään, mutta tarkemmin siitä en ollut ottanut selvää. Työporukan mukana pääsin kuitenkin koittamaan lajia ensimmäisen kerran viime sunnuntaina. Ilma oli lämmin ja meri oli tyyni. Mietin, pysyykö tuollaisen laudan päällä oikeasti hyvin pystyssä. Saimme alkuun selkeän opastuksen, jonka jälkeen pääsimme veteen kokeilemaan. Aluksi tasapainoa piti hieman hakea, mutta alun jälkeen homma alkoi luistaa. Voi miten mukavaa se olikaan! Voi mennä omaan tahtiin joko rennosti nautiskellen tai rankemmin meloen treenin muodossa. Olisipa hauskaa ottaa aurinkoakin laudan päällä merellä seilaten. Totesin, että lauta ei kyllä helposti kaadu, itse voi kyllä kaatua jos tasapaino pettää. Niin ei kuitenkaan käynyt itselleni, paitsi ainoastaan silloin, kun olimme mieheni kanssa testanneet aikamme, kuinka suppailu onnistuu kahdelta ihmiseltä saman laudan päällä. Tätä lajia en voi muuta kuin suositella! Toivottavasti pääsisin kokeilemaan sitä vielä uudelleen tänä kesänä.




Tuollaiset temput ei vielä ihan onnistu. :D 

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Köpmanholmen

Viime viikko oli ihanan lämmin, ja lämpimät säät jatkuu edelleen. Vihdoinkin tuntuu oikeasti kesältä. Viime viikolla Kokkolassa riitti vilskettä, sillä täällä oli Eurooppalainen ruokatori sekä Kokkola Cup. Sain myös vähäsen nauttia arkena päiväsaikaankin näistä ihanista säistä ruokatorin merkeissä, hieman normaaleista työtehtävistäni poiketen. Pääsin nimittäin ensimmäistä kertaa olemaan järjestyksenvalvojana. Samalla viikolla oli Jaakon päivät Pietarsaaressa. Sinne suuntasimmekin lauantaina mieheni ja äitini kanssa. Siellä oli todella paljon porukkaa liikkeellä. Mukava oli vain kierrellä ja katsella, nauttia jäätelöstä ja musiikista, ihmisvilskeestä ja auringosta, sekä hyvästä seurasta.


Otimme mieheni kanssa pyörät matkaan mukaan. Ajatuksenamme oli pyöräillä takaisin Kokkolaan. Matkan varrella aikomuksenamme oli kuitenkin myös poiketa päätieltä mennäksemme käymään Köpmanholmenin saarella. Se on ollut yksi paikka näillä seuduilla, jossa olen halunnut käydä. Sinne päästäkseen poiketaan Norra Larsmovägeniltä n. 6km. Ensimmäiset kolme kilometriä on asfalttitietä ja toiset kolme hiekkatietä. Kun saavutaan Sonamon soutuvenesatamaan, pystyy lainaamaan pelastusliivejä ja soutuvenettä saarelle päästäkseen, tai voi kulkea tuon pikkuvälin taksivene M/s Wilmalla. Eikä se maksa mitään. Me valitsimme soutamisen. Minusta tuo oli tosi mukavaa, kun voi vaan ottaa veneen käyttöönsä ja soudella itse saarelle.




Saarella oli kiva rento tunnelma. Kävimme ostamassa jätskit saarella olevasta kahvilasta. Emme kuitenkaan jääneet istumaan terassille, vaan lähdimme hieman tutustumaan saareen. Noin parinsadan metrin päästä kahvilasta tulimme sille laiturille, johon M/s Jenny saapuu torstaisin, tosin enää vain yhtenä torstaina tänä kesänä. Siellä oli mukava istua auringossa ja roikuttaa jalkoja vedessä, joka ei enää hetken jälkeen tuntunut edes kylmältä, kun jalat olivat tottuneet, sekä katsella ohi kulkevia veneitä. Eikä mitään kiirettä minnekään. Kellonajasta ei ollut tietoa. Hyvän aikaa istuimme siellä, kunnes lähdimme kiertämään luontopolkua, tutustumaan hieman maankohoamisnäyttely TerraMareen, ja kiipesimme näköalatorniinkin. Upeat näkymät oli!









Kun olimme soudelleet takaisin Sonamon soutuvenesatamaan ja olimme lähdössä pyöräilemään, kello oli vähäsen yli kahdeksan. Niin se aika oli vaan vierähtänyt. Siitä matkaa kotiin oli lähemmäs 28km. Yhteensä pyöräilyä tuli n. 50km. Tuo matka ei tuntunut ollenkaan pahalta, ja olihan meillä välissä taukoa, ettei yhteen kyytiin poljettu. :) Mutta oli kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!

torstai 14. heinäkuuta 2016

Fäboda

Viime sunnuntaina äiti soitti ja kertoi, että ovat lähdössä Pietarsaaren Fäbodaan. Kysyi, lähdetäänkö mukaan. Mies ei jaksanut lähteä, mutta itse lähdin mielelläni. Fäboda on ollut yksi must visit -kohteistani näillä seuduilla, ja nytpä tuli sekin nähtyä. Kannatti ehdottomasti käydä! Täällä satoi lähes koko viime viikon ajan. Lauantaina taisi olla enää vain pilvistä, ja sunnuntaina aurinko paistoi eli ilma oli mitä mahtavin! Paikka oli myös mitä mainioin. Ihastuin kovasti. Päätin jo, että sitten kun miehen serkun perhe Norjasta tulee visiitille luoksemme, tuonne täytyy kyllä mennä piknikille - kunhan vain säät sallivat. Paikan päältä löytyy myös kahvila ja ravintola, jos haluaa syödä tai kahvitella. Itse maistoin hurjan herkullista suklaakakkua jätskin kanssa. Mutta sen pidemmittä puheitta, tässä kuvia kyseisestä paikasta. 












Juhannuskuvia

Vaikka juhannuksesta onkin jo vierähtänyt aikaa, ajattelin kuitenkin laittaa muutaman kuvan tänne vähän jäljessä.